Mitä kasvun viitekehyksen keksijä Carol Dweck tutkii nyt? Yhdessä Karina Schumannin kanssa hän julkaisi vasta artikkelin, jossa hän kertoo persoonallisuuden muuttumattomuuteen/muuttuvaisuuteen uskomisen yhteydestä vastuullisuuteen. Tutkijat tekivät aiheesta kolme koetta. Ensimmäisessä aviopuolisot pitivät kirjaa keskinäisistä riidoistaan ja kertoivat, pyysivätkö he anteeksi tai ottivatko he vastuuta tapahtuneesta. Tutkittavien henkilöiden uskomus, että persoonallisuus voi muuttua, oli yhteydessä suurempaan vastuun kokemiseen omasta toiminnasta.
Toisessa tutkimuksessa koehenkilöt pistettiin lukemaan artikkelit, joissa väitettiin ihmisten persoonallisuutta joko muuttuvaksi tai pysyväksi. Koehenkilöt laitettiin sen jälkeen järjestettyihin tilanteisiin, joissa he luulivat tehneensä toisille vahinkoa, ja tutkittiin heidän vastuunottoaan tapahtuneesta. Jälleen pysyvyysuskomus johti vähempään vastuullisuuteen kuin (manipuloitu) käsitys persoonallisuuden muuttuvaisuudesta.
Kolmannessa tutkimuksessa samantapaiseen asetelmaa liitettiin vielä stressitason mittaus. Stressaantuneet koehenkilöt täyttävät sanantäyttötehtävän eri tavoin kuin stressaantumattomat – tässä kokeessa pysyvään persoonallisuuteen uskomaan saatetut olivat stressaantuneempia vaikka eivät kokeneet olevansa vastuussa aiheuttamastaan (kuvitteellisesta) vahingosta.
Ihailen sitä, että ihmiset ottavat vastuun omista virheistään. Se on siis sekä muuttumisen edellytys että sen seuraus.
Luin tästä tutkimuksesta Psychology Today -lehdestä.
Psykologian kertausta abeille 